63.8

 

63,8. 63.8. Kuusikymmentäkolme piste kahdeksan. Kuusikymmentäkolme ja kahdeksan kymmenesosaa.

Se on monta. Tosi tosi monta. Eikä pelkästään vaan monta numeroa - se tarkoittaa paljon enempää. Lähes kuuttakymmentäneljää kiloa massaa. Läskiä, lyllyvää ihraa ja vähän ehkä myös lihasta, luita ja sisäelimiä.

Siinä on ainakin kymmenen kiloa liikaa.

Perjantai - ahmimiskohtaus. Rajoissa, 950kcal sisällä ei pysytty. Huono, kelpaamaton, lihava. Sen sijaan lauantai ja sunnuntai menivät varmaankin ihan hyvin, tosin pitkälti huumeiden poisviemän ruokahalun ja kodin jääkaapin vaikutuspiiristä poissaolosta. Tänään 900kcal päivä, HSGD jatkuu. Toivottavasti onnistun ja huomenna paino olisi jo siedettävämmän näköinen luku.

Hyvä tyttö.

 

Vielä yksi lyhtypylväiden väli. Ja vielä yksi - sitten saat kävellä. Varmasti. Jaksat varmasti tämänkin välikön, se on sitten viimeinen. Hyvä, hienosti. Ja yksi vielä..

Olen aina vihannut lenkkeilyä. Inhonnut, kammoksunut, kertakaikkiaan vaan pitänyt sitä erittäin vastenmielisenä touhuna. Hengästyttää. Hikoilututtaa ja mutta silti kylmyys valtaa sormet ja nenänpään. Oma keho tuntuu tukehtuvalta ihrapussilta jota joku potkii eteenpäin. Silti aina jaksoittain yllyn kyseistä touhua harrastamaan päivittäin, suunnilleen tunnin kerrallaan - puolet siitä kävelyä ja puolet hölkkää. 

Miksi? Koska juokseminen polttaa kaloreita, paikkailee virheitäni ja korvaa oksentelun. Ja terveellistäkin se kai on. Enkä oikeastaan edes tiedä mielekkäämpiä liikuntamuotoja, kaikki ne ovat suunnilleen yhtä hirveitä.

Tänään 900kcal päivä, rajoissa pysytty. Hyvä minä, taptap. Pitäisi kai tuntea jotain hienoista itsetyytyväisyyttä.

Lihava, lihavampi - lihavin

 

Lyllyvä. Höllyvä. Leveä. Pehmeä, epämuodostunut, suuri. Hyvä kun mahdun edes ovista ulos.

Ruumiinrakenteeni on aina ollut kamala. Leveät hartiat, kylkiluut epäluonnollisen etäällä toisistaan ja kapea lantio. Näillä korteilla ei vaan voi voittaa. En näytä hyvältä lihavana, en näytä hyvältä normaalipainoisena, tuskin näyttäisin hyvältä edes laihana. Mutta ehkä kannattaa kokeilla. Ainakin voisin kävellä junan alle tietäen että edes yritin olla kaunis, kelpaava, täydellinen. Riittävä. vaikken lopulta olisikaan riittänyt edes parhaimmillani

 Omat ajatukset tuntuvat tyhmiltä. Mutta eipä se mitään kovin uutta ole. Häpeän pääni sisällön puolesta. Jokainen kelpaa juuri omana itsenään, kaikki ovat riittäviä ja kauniita sellaisenaan ja laihuus ei tee onnelliseksi. Harmi etteivät nuo säännöt vaan yksinkertaisesti päde minuun.

Päivä mennyt syömisten puolesta kaiketikin ihan kohtalaisesti. 800kcal rajassa pysytty, ainakin jos juoksemalla kulutetut kalorit saa miinustaa. Hyvä minä, taptap.

Hei maailma

Hei kaikki.

Mukava tutustua. Ensimmäisessä postauksessa lienee tapana esitellä itsensä, joten hoidettakoon se pois alta.

Minä olen Loiva. Ei niin kovin pieni teinityttö, vähän rikkonainen ja purkautumispaikan tarpeessa. Tämä blogi tulee todennäköisesti kiertämään tylsää kehää laihduttamisen, jaksamattomuuden, huumeidenkäytön ja itsemurhahaikailun ympärillä, mutta ehkä joku teistä ymmärtää.

 

 

Olen aina ollut enemmän tai vähemmän syömishäiriöinen, tai vähintäänkin suhteeni ruokaan on viallinen. Diagnoosia ei löydy enkä ole asiaa aina itselleni myöntänyt, mutta vähitellen alan tajuta että totta se taitaa olla. Eikä totta vain menneisyydessä, vaan myös nykyisyydessä vaikuttava asia. Ahdistaa ruoka, ahdistaa paino, ahdistaa syöminen ja ahdistaa peilit. Surullisinta on että en tuosta kaikesta ahdistuksesta huolimatta ole edes laiha 172/64kg, noin suunnilleen, toivottavasti hiukan yläkanttiinkin. Pelottaa vaa'at. Alimmillaankin olen käynyt vain 55kg, ja sekään ei ole syömättömyydellä saavutettu - oksentaminen toimi aikansa aika hyvin. Tästä syytän itsekurittomuutta, ahdistuskohtauksia jotka on helppo hukuttaa ruokaan ja kaikkia sohvalla maaten vietettyjä kuukausia.

 

Ajattelin kuitenkin parhaani mukaa lähteä muuttamaan asiaa. Tavoitteena aluksi 55kg, lievän alipainon raja. Aikaraja määrittelemätön, ja ruokavalioksi näin alkuun HSGD. Ensimmäinen päivä tänään - toistaiseksi pysynyt rajoissa.

 

Haluan taas olla kontrollissa. Haluan kokea pienenevät numerot vaa'assa. Haluan olla kelpaava, riittävä, parempi. Haluan.